Rikin huolto

Rikillä tarkoitetaan käytännössä koko kannen yläpuolista osaa veneestä mukaanlukien masto, puomi, vaijerit, helat, köydet ja purjeet. Tämä kokonaisuus on kullekin venetyypille luonnetta antava ja sen säädöt mahdollistavat purjehduksen lähes kaikissa olosuhteissa.

Rikin pääosan muodostavat masto ja sitä pystyssä pitävien vaijereiden, vanttien, kokonaisuus. H-veneessä on nk. osatakila, mikä tarkoittaa, että keulavantti tulee tietyn matkaa maston huipun alapuolelle, kun taas takavantti menee maston huippuun saakka ja sen pituutta on mahdollista purjehdittaessa säättää jolloin joustava masto muuttaa muotoaan suorasta kaarevaksi.

Sivusuunnassa maston jäykkyyttä säätelevät pää- ja alavantit. Maston keskialueella mastosta erkanevat saalingit auttavat päävantteja jäykistämään maston yläosaa, kun taas saalinkien alapuolelle ulottuvat alavantit jäykistävät maston alaosaa. Sivuvanteilla pystytään siten säätämään maston joustavuutta sivusuunnassa, mikä auttaa mastoa joustamaan enemmän kevyessä tuulessa ja aallokossa ja vastaavasti tukee mastoa enemmän kovassa tuulessa.

Puomi ja skuutit tai jalukset, eli purjeiden säätöön purjehdittaessa käytettävät narut muuttavat itse purjeiden suuntaa ja kireyttä. Puomin korkeussuunnan säätö tapahtuu isopurjeen skuutin lisäksi nk. kikkitaljan avulla, jolla purje latistetaan virtaviivaisemmaksi kovassa tuulessa ja päästetään pyöreämmäksi kevyessä tuulessa. Samaan tehtävään käyetään myös levankia, jota päästetään myötätuulen puolelle kovemmalla tuulella ja nostetaan tuulen puolelle kun halutaan purjeen kiertyvän niin, että puuskat menevät purjeen yläosan yli. Kikkitaljalla myös varmennetaan purjeen asentoa myötätuulessa.

Tarkemmin rikin trimmaamiseen kannattaa tutustua alla olevien kirjallisuus-osan tai keskusteluiden kautta. Itse rikin toiminta on hyvä olla tuttua että sen mekanismit ovat tuttuja huoltoa silmällä pitäen.

Varustelu kuuluu tavallaan huoltotoimenpiteisiin rikin ergonomian parantamisen muodossa, mistä syystä moni alla keskustelua-osiossa käyty aihe liittyy rikin ominaisuuksien parantamiseen ylläpitohuollon sijasta.

Huoltokohteet

Säännöllistä huoltoa rikissä on melko vähän, mutta telakointikauden yhteydessä on hyvä tarkistaa ainakin seuraavat seikat:

Köysien laatu ja rikaus. Etenkin käytetyn veneen ostaessaan saattaa tietämättään periä entisen omistajan huonoja tapoja kuten venyviä nostimia tai muita turvallisuuttakin heikentäviä säätöjä. Esimerkkinä rikauksen virheistä ovat ristiin menevät toisiaan hankaavat köydet taljoissa tai vetosuuntaan nähden muuta heloitusta kieroon vetävät köydet.

Köysien kunto. Nykyiset köydet ovat usein valmistettu erilaisissa rakenteellisissa kerroksissa, joten pintakerroksen rikkoutuminen voi aiheuttaa yllättäviä vaikutuksia sisempiin, vetolujuutta kestäviin osiin.

Rikin pylpyröiden kunto. Pylpyrät saattavat kulua tai rikkoontua tai olla rasvaamisen tarpeessa. Pylpyrät ja välitykset ovatkin yleisimpiä rikin toiminnan häiritsijöitä ja huonoon kuntoon päästessään saattavat aiheuttaa vaaratilanteita esimerkiksi purjeita laskettaessa.

Köysilukkojen kunto. Luistavat ja kuluneet lukot ovat paitsi harmittavia käyttää, myös turvallisuusriski.

Vanttien kunto. Etenkin T-osat ja vanttiruuvit kierteineen on hyvä tarkistaa telakoitaessa ja vanttien kireyttä pitää silmällä myös kauden aikana.

Mastouran ja puomiuran voitelu. Tarkoitukseen tehdyillä silikonisuihkeilla saa mastouran liukkaammaksi niin ratsastajilla kun ilman ratsastajiakin oleville purjeille mikä helpottaa purjeiden käsittelyä nostoissa ja laskuissa ja jossain määrit trimmailussakin.

Alumiinisten maston ja puomin hapettumien ja himmentymien poisto. Nämä eivät ole vaarallisia eivätkä mene pintaa syvemmälle mutta mikäli alumiiniosien haluaa olevan tip-top-kunnossa, on tarkoitukseen olemassa sopivia liuotinaineita. Alumiiniosat saa suojattua myös tavallisella venevahalla.