Rungon huolto
Tässä yhteydessä rungolla tarkoitetaan veneen osaa kannen ja kölin välissä, toisin sanoen kylkiä ja pohjaa rakenteineen. Artikkeli käsittelee erilaisia huoltokohteita mutta varsinaisissa korjaustöissä kannattaa kääntyä alla olevien linkkien ja kirjallisuuden puoleen.
Sisällysluettelo
Vedenalainen osa
Vedenalainen osa veneen rungossa koostuu rungon lasikuitua suojaavasta gelcoat-osasta, vedenpitävästä primer-pinnasta ja eliöiden kasvua hillitsevästä eliönpoisto- tai tutummin myrkkymaalista.
Gelcoat vaikuttaa kovalta ja sileältä, mutta on tosiasiassa hyvin huokoista ja imee ympäriltään vedenpaineella sisään pyrkivää merivettä.
Primer-maali on käytännössä hyytelömäistä 2-kompponenttista muovia, joka maalataan ohuina kerroksia rungon huokoista gelcoat-pintaa suojaamaan. Primer on kuivuessaan niin kovaa ja sileää, ettei myrkymaali siihen tartu. Siksi primerilla maalatessa viimeinen maalikierros yleensä neljästä tai viidestä annetaan kuivua nihkeäksi, minkä jälkeen ensimmäinen kahdesta myrkkymaalikerroksesta maalataan.
Myrkkymaaleja on kilpailijoiden suosimia kovia, puolikovia ja pehmeitä. Näiden vaikuttavin ero on sileydessä ja työmäärässä. Työmäärä on kuitenkin verrannollinen huollon helppouteen, joten työläämmin maalattava ja hiottava kova maali on jatkossa helppohoitoisempaa kuin helposti maalattava pehmeä maali, joka puolestaan hioutuu vedessä sileäksi itsestään pois kuluessaan.
H-veneen rungon kriittiset kohdat sijaitsevat siis vesirajan alapuolella. Myöhäinen nosto syksyllä tai rikkinäisen laskikuidun imemä kosteus saattaa johtaa ikävään yllätykseen kun pinnan alta paljastuu rakkulainen veneen pohja ja lasikuiturutto on päässyt vauhtiin.
Veden kitka
Rungon vedenalainen osa vaikuttaa myös eniten veneen nopeuteen sen aiheuttaman kitkan kautta. Huolellinen hiominen ja viimeistely on suuri työ joka monella tapaa nostattaa veneen arvoa. Veden alle kasvavaa jarruttavaa levää ei oikeastaan voi torjua kuin kuten edellä, myrkkymaalaamalla tai harjaamalla säännöllisesti. Kilpaveneisiin laitetaan kuitenkin usein nk. kova myrkkymaali, joka tarkasti vesihiomapaperilla tasoitettuna vastaa kutakuinkin puhtaan gelcoatin kitkaa.
Maalien kovuutta tai väriä vaihtaessa voi kovan myrkyn päälle onnistuneesti maalata puolikovan, jauhomaisemman myrkkymaalin. Päinvastoin toimiessa tulisi puolikova maali puhdistaa kokonaan pois ennen kovaan maaliin siirtymistä.
Pohjan perusparannus
Yksinkertaisimmillaan pohjaremontti voi tarkoittaa vain kitkaa aiheuttavan, palasina lohkeilevan paksun myrkkymaalikerroksen pois kaapimista ja uusimista. Oheisessa kuvassarjassa esitellään tälläinen helppo pohjan perusparannus.
Pohja puhdistetaan tavallisella kaapimisella varoen rikkomasta varsinaista vedenpitävää primer-pintaa. Myrkkymaali on pehmeää, joten työaikaa kuluu yksin työsennellessä arviolta päivä kylkeä kohden ja hieman lisää hankalien muotojen kuten kölin ja peräsimen ympäristöjen kanssa.
Mikäli työ saadaan tehtyä varovasti primeria rikkomatta loppuun, ei pohjan siistimisen jälkeen tarvitse maalata kuin yksi primer-kerros, joka nihkeäksi kuivuttuaan maalataan myrkkymaalilla.
Myrkkymaalit
Merialueella oltaessa levän ja näkkien muodostuminen on nopeaa, joten pohja suojataan yleisesti myrkkymaaleilla. Aiemmin käytetyt tehokkaat maalit sisälsivät ympäristöä kuorimittavia raskasmetalleja joten niistä on siviilikäytössä luovuttu. Nykyinen suositus on, että pohjaa harjattaisiin mieluummin kun myrkkymaalattaisiin. Käytännössä "harjaamisen" voi hoitaa esimerkiksi pyyhkimällä vesiraja karkeahkolla pesusienellä joko matalassa laiturissa, jollalla tai uiden.
Tosiasiassa uuden myrkkymaalin vaikutusta on hiukan liioiteltu eikä maalausta tarvitse "vahvistaa" joka vuosi muuten kuin paikkaamalla paljaat kohdat. Veneen nostaminen ja pesu kesken kauden on H-veneenkin kokoisissa veneissä jo työlästä, joskin kilpaveneilijät toimivat näin jo käytännönkin pakosta ja siten eivät tarvitse myrkkymaaleja veneen ollessa suuren osan kesästä kuivalla maalla.
Vesirajan muuttaminen
Veneen varustelusta, yleensä perämoottorista johtuvaan painojakauman muuttumiseen tulisi myös kiinnittää huomiota ja tarvittaessa korjata vesiraja uutta tilannetta vastaavaksi meriveden imeytymistä ehkäisevää primer-kerrosta korjaamalla. Veden alle joutuessaan veneen gelcoat-kylkiosa saattaa alkaa imemään vettä joka voi pahimmillaan johtaa nk. lasikuituruttoon eli rungon delaminoitumiseen imeytyneen veden jäätyessä pakkasella. Viisain ennaltaehkäisevä toimenpide on kuitenkin nostaa vene vedestä ennen yöpakkasia syksyllä jolloin vene kuivuu kuivilla ollessaan nopeasti.
Vedenpäällisten osien maalaaminen ja huolto
Veneen kyljet ovat yleensä valkoiset mutta historian saatossa on iloiteltu värikkäämmilläkin sävyillä joko koko rungon alueella tai yleisemmin veneelle ryhtiä ja luonnetta antavissa väriraidoissa. Värin pigmentti kuitenkin ikääntyy väistämättä joten ennen pitkää on väriä syytä korostaa tai ehostaa.
Kylkien hoito oikeilla silikonittomilla aineilla on tärkeää, sillä väärät hoitoaineet voivat pilata myöhemmät mahdollisuudet esimerkiksi maalaamiseen tai saumojen vesitiiviyteen huonon tarttuvuuden vuoksi.
Lisäksi tulee välttää tehokkaiden mutta pintaa kuluttavien hiomavahojen käyttöä etenkin vesilinjan tuntumassa. Veneen rungon värillinen gelcoat-kerros kun on parhaillaan alle millimetrin paksuinen! Parempi vaihtoehto esimerkiksi kellastumien puhdistamiseen keväthuollon yhteydessä on gelcoatiin tunkeutuneen kellertävän levän valkaiseminen muuten melko vaarattomalla oksaalihapolla.
Artikkeleita
Kirjallisuutta
Keskustelua
Rungon huoltoa on käsitelty seuraavissa hFoorumin keskusteluissa:
Linkkejä
Linkkejä muualla netissä aiheeseen liittyen:
